Isyyden tunnustaminen

Lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde todetaan ja vahvistetaan isyyslain säännösten mukaisesti. Isyyden vahvistamisella saattaa olla useassa tapauksessa huomattava merkitys lapsen kehitykselle. Lapsella on katsottava olevan periaatteessa aina oikeus tietää, ketkä ovat hänen todelliset vanhempansa. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata lapselle oikeus tietää todelliset sukulaissuhteensa kumpaankin vanhempaansa.

Aviomies on lapsen isä, kun vanhemmat ovat avioliitossa lapsen syntyessä. Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, lapsen isyys voidaan vahvistaa tunnustamisella, jonka maistraatti hyväksyy tai tuomioistuimen päätöksellä.

Jos vanhemmat vihitään lapsen syntymän jälkeen, eikä isyyttä ole vielä tunnustettu, isyys on aina silti tunnustettava. Muussa tapauksessa lapsella ei ole virallista isää.

Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Aika tunnustamista varten varataan raskausviikolle 30–32. Kun isyys on epäselvä, tunnustamista ei ole voitu vastaanottaa neuvolassa tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.  Henkilöllisyyden varmentamiseksi on lastenvalvojalle esitettävä henkilöllisyystodistus (passi/henkilökortti/ajokortti).

Lastenvalvoja voi selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari yhdessä pyytää isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä.

Isyyslaki ja isyyden selvittäminen

Lastenvalvojan tehtävänä on isyyslain mukaan isyyden selvittäminen silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä. Lastenvalvoja saa tiedon syntyneestä lapsesta suoraan maistraatilta. Lastenvalvoja lähettää tiedon saatuaan äidille kutsun saapua lastenvalvojan luo isyyden selvittämistä varten.

Isyyden selvittäminen nopeutuu, mikäli äiti asioi lastenvalvojan luona yhdessä lapsen isän kanssa. Tällöin isyyden selvittäminen ja tunnustaminen voidaan tehdä tällä asiakaskäynnillä.

Jos äiti asioi yksin, lastenvalvoja lähettää isäksi nimetylle miehelle kutsun saapua neuvotteluun isyyden selvittämiseksi. Miehellä on mahdollisuus tapaamisella esittää tehtäväksi maksuttoman oikeusgeneettisen tutkimuksen isyyden varmentamiseksi.

Äiti ei voi vastustaa isyyden selvittämistä.

Lastenvalvoja voi selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos puolisot, yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Lastenvalvoja voi selvittää isyyden myös silloin, kun toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen, ja lapsen äiti ja aviomies hyväksyvät isyyden selvittämisen.

Lapsen isyyden voi tunnustaa jo ennen lapsen syntymää neuvolakäynnin yhteydessä.

Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen

Isyyden tunnustaminen tehdään kirjallisesti joko ennen lapsen syntymää esim. avoparit ensisijaisesti äitiysneuvolassa tai lapsen synnyttyä lastenvalvojan luona. 

Mikäli lapsi on tunnustettu ennen syntymäänsä, isyys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Neuvolassa laaditusta tunnustamisasiakirjasta selviävät lastenvalvojan osoitetiedot. Isyyttä ei näin ollen voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä. Isyyden vahvistaa maistraatti, jonne lastenvalvoja toimittaa asiapaperit, kun 30 päivän määrä-aika on umpeutunut.

Miehen, joka haluaa tunnustaa isyytensä lastenvalvojalle, on henkilökohtaisesti ilmoitettava lastenvalvojalle olevansa lapsen isä. Lapsen äitiä kuullaan tunnustamisen johdosta. Miehen tunnustettua isyytensä lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää isyyden selvittämisestä laaditut asiakirjat maistraattiin vahvistettavaksi.

Lastenvalvoja voi äidin suostumuksella nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi oikeudessa, jos isyyttä ei saada selvitettyä lastenvalvojan luona vapaaehtoisesti. Myös miehellä on oikeus nostaa isyyden vahvistamiskanne tietyissä tilanteissa.

Miehen tunnustettua isyytensä lastenvalvoja lähettää viipymättä isyyden selvittämisestä laaditut asiakirjat oman toimialueensa maistraattiin. Maistraatti tekee päätöksen isyyden tunnustamisen hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä. 

Isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Isyyden vahvistamisella lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi.  Lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, joka merkitään väestörekisteritiedostoon. Sukulaisuussuhde syntyy myös lapsen ja isän sukulaisten välille isyyden vahvistamisella.  

Lapsella on oikeus käyttää isänsä sukunimeä ja oikeus tavata isäänsä. Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18-vuotiaaksi asti ja tämän jälkeenkin oikeus saada elatusta koulutustaan varten. Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja tämän sukulaisten jälkeen ja heillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen.  Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee.

Lapsen huoltajana on isyyden vahvistamisen jälkeenkin vain äiti. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä yhteishuoltosopimuksen lastenvalvojan luona isyyden tunnustamisen yhteydessä.

Vanhemmat voivat tehdä yhteishuoltosopimuksen myös neuvolassa isyyden tunnustamisen yhteydessä.